Helsingin Suomalaisen Klubin kuoron matkassa 20 vuotta, 2000–2020

Tiivistelmä kuoron 20-vuotisesta toiminnasta

”On laulu sielumme sanomaa, se veljeyttämme näin vahvista” on kuoromme kunniamarssin sanoittaja opetusneuvos, klubiveli Antti Henttonen osuvasti sanonut. Tältä pohjalta lähdin kuoron historiaa rakentamaan. Ensimmäiset 10 vuotta, Helsingin Suomalaisen Klubin kuoro 2000–2010, on historian kansiin saattanut kuoron perustajajäsen Jouko Liusvaara. 20-vuotishistoriikin alussa olenkin lainannut 10-vuotishistoriikkia, jotta 20 vuotta täyttyy asianmukaisesti.

Kuoro liittyi Sulasoliin (Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto ry) ja sen kautta Suomen Mieskuoroliittoon ja paikaliseen Sulasolin Helsingin piiriin. Täten olemme osana Suomen suurta ”kuorolaulajaperhettä”. Kuoron ikärakenteen takia olemme näiden hallintoelinten seniorijäseniä. Kunkin yhdistyksen toiminnasta on lyhyt kuvaus kirjan alkupuolella.

Henrik Lambergin ohjauksessa kuorossa on näiden 20 vuoden aikana laulanut yhteensä 136 laulajaa, kaikki Klubin jäseniä. Tällä hetkellä laulajia on 45.

Kuoro ei ole mikä tahansa ukkoporukka, joka kokoontuu kerran viikossa rupattelemaan mukavia, vaan toimintamme on kurinalaista työskentelyä. Jos tähän muottiin ei asetu, on valinnut väärän harrastuksen. Harjoitukset ovat torstaisin klo 15.00–18.00 välillä. Tarvittaessa hiomme laulut lopulliseen kuntoon viikonlopun laululeireillä. Siitä hetkestä, kun laulaja saa nuotin ja näkee laulun nimen, on pitkä matka kuorolaisen tikapuilla siihen hetkeen, kun kuoro on valmis tarjoamaan taidetta yleisölleen.

Huumoria toki mahtuu tällaiseen miesjoukkoon niin johtajan kuin laulajienkin välillä. Kirjassa on otteita eri tilanteista otsikon ”Opiksi ja ojennukseksi” alla: ykköstenorille johtajan ohje, kun sävel nousee kovin korkealle: ”Laulakaa niin kuin olisi markka pakaroiden välissä.” Kysymys ykköstenorista: ’Kummin päin se markka siellä on?’ Pikainen kuittaus kakkostenorista: ”Meillä ei ole ongelmia: meillä on seteli.”

Kuoro harjoittelee esiintymisiä ja konsertteja varten. Kuorolle on vakiintuneet kevät- ja joulukonsertit. Ensimmäinen kevätkonsertti pidettiin 18.5.2002 Valkoisessa salissa. Sittemmin kevätkonserttipaikaksi kukanpäivän tienoilla vakiintui Ritarihuone. Kevätkonsertteja on ollut yhteensä 18. Joulukonsertit alkoivat Klubin juhlasalissa vuonna 2002. Vuodesta 2003 olemme pitäneet joulukonserttimme Vanhassa Kirkossa. Lisäksi joulukonsertteja on pidetty monissa muissa kirkoissa: Orimattilassa, Klaukkalassa, Karjalohjalla, Lohjalla, Nurmijärvellä, Vuosaaressa, Lauttasaaressa, Laajasalossa, Pakilassa, Rekolassa, Temppeliaukion kirkossa. Joissakin kirkoissa osana hyvätekeväisyyskonserttia. Muista esiintymisistä tärkeimpinä ovat olleet itsenäisyyspäivän esiintymiset. Parhaimpana itsenäisyyspäivänä kuorolla on ollut jopa viisi esiintymistä ympäri Helsinkiä. Itsenäisyyspäivänä viimeinen esiintyminen on aina ollut Klubin itsenäisyyspäivän arvokkaassa juhlassa.

Ensimmäinen juhlakonsertti oli kuoron 5-vuotisjuhlakonsertti, joka pidettiin Ritarihuoneella. 10-vuotiskonsertti pidettiin Helsingin konservatoriossa Ruoholahdessa ja 15-vuotisjuhlakonsertti niin ikään Ruoholahdessa. Konserteissa on lavalle noussut solisteja niin kuoron omista riveistä kuin ulkopuoleltakin. 20-vuotisjuhlakonsertin ohjelmistoa ehdimme jonkin verran harjoitella, mutta maailmaa kiusaava korona, Covid19, sai aikaan sen, että lauluhommat oli jätettävä tauolle kaiken maailman kokoontumisrajoitusten takia. Siirryttiin joksikin aikaa etäharjoituksiin. Niin siirtyi 20-vuotisjuhlakonsertti useamman kerran ja samoin kävi juhlassa tarkoituksena ollut 20-vuotishistoriikin julkistaminen.

Taiteellisen johtajamme oopperalaulajan tausta lienee ollut syynä siihen, että kuoro on pitänyt yhteensä viisi oopperakonserttia. Ensimmäisen oopperakonsertin jälkeen klubiveli Antti Henttonen kirjoitti Klubi-lehdessä: ”Seitsemänvuotias klubikuoromme teki viime toukokuussa rohkean teon. Se antoi Ritarihuoneella oopperakonsertin, mikä on harvinaista amatöörimieskuoroille. Riskinotto kannatti. Kuoro solisteineen ja säestäjineen tarjosi salin täyttäneelle yleisölleen mieliin jäävän kevätillan. Kuoron johtaja Henrik Lamberg oli harjoittanut isoa tehtävää alkuun hieman aprikoineet laulajansa teräkuntoon. Kiitos kuorolle, sen johtajalle, solisteille ja säestäjälle sekä väliajan emännälle Maikki Lambergille.” Monet oopperamusiikin ystävät joutuivat jäämään täpötäyden Ritarihuoneen salin ulkopuolelle. Niinpä päätimme uusia konsertin pikapuoliin. Toinen oopperakonsertti olikin jo samana syksynä Aleksanterin teatterissa.

Seuraavana keväänä oli vuorossa taas uusi aluevaltaus, kun kuoro oli valmistellut Lastenlaulukonsertin teemalla ”Laulan, laulan lapsellein”. Vaikka laulut olivat joka miehille tuttuja alkaen ”Mörri-Möykystä Rölliin”, niin alkuvaiheen harjoituksissa kuului johtajamme kommentit useammin kuin kerran: ”Juuri niin, mutta näin se ei ole!” tai ”Oli siellä seassa joku oikea äänikin!” Sali oli täynnä ja lasten kanssa yhdessä leikittiin ”Hämä-hämä-häkkiä”. Äidit olivat ylpeitä, kun saivat nauttia serenadeista. Iseille tarjoiltiin ”Laiskurin laulua” ja pari merellistä helmeä. Menestys oli tällä reseptillä taattu.

Kolmas oopperakonsertti ”Oopperan ja operetin helmiä” pidettiin Aleksanterin teatterissa kevätkonserttina 2009.

Neljäs oopperakonsertti oli Musiikkitalon Camerata-salissa. Taas jouduimme myymään ”Ei oota”, kun lippuja oli ennakkoon myyty kymmenittäin Kalajokea ja Lohjaa myöten.

Isänpäivänä 2012 teimme taas uuden aluevaltauksen pitämällä ”Kuorolaulu- ja balettimatinean”. Toteutimme tämän yhdessä Pienen Suomalaisen Balettiseurueen kanssa. Tämän projektin ohjauksesta vastasi balettitanssija Sami Saikkonen apureineen. Aleksanterin teatteri täyttyi jälleen ääriään myöten innokkaista katsojista ja kuulijoista. Balettitanssijat antautuivat ja eläytyivät rooleihinsa täydellisesti jokaisessa laulussa.

Viidennen kerran lauloimme oopperaa Hämeenkylän Oopperakerhon vieraina Hämeenkylän kirkossa lokakuussa 2014. Kuoro, sen johtaja, solistit ja säestäjä saivat erinomaisen arvosanan tapakouluttaja Kaarina Suonperältä.

”Ei ole mitään syytä pitää konserttia, jollei sitä seuraa karonkkaa,” on yleinen käsitys kuorolaulajien kesken. Kevätkonserttien ja oopperakonserttien jälkeen on vietetty yhteistä karonkkaa avéc ja solistit ja säestäjät, useinmiten Klubilla. Kiitospuheet, hyvä ruoka ja juoma saavat kielenkannat ujoimmiltakin irtoamaan. Tunnelma on iloinen ja vapautunut; spontaaneja esiintymisiä ja esiintyjiä löytyy runsaasti.

Tasakymppi täyttyy. Sitä juhlittiin konsertilla Helsingin konservatoriossa Ruoholahdessa. Konserttiin oli kerätty lauluja kuoron 10-vuotiselta taipaleelta yhteensä 25 kpl. Salin täyteinen yleisö nautti joka hetkestä.

Kuoro teki mm. Klubin suosiollisella avustuksella kaikkiaan 25 laulua sisältävän 10-vuotisäänitteen ”On laulu sielumme sanomaa, se veljeyttä vahvistaa”. Äänite käsittää sekä CD:n että DVD:n. Tallennus tapahtui pääosin Roihuvuoren kirkossa, osin myös Helsingin konservatoriossa Ruoholahdessa sekä Ritarihuoneella. Taiteelliset johtajat ovat Viive Mäemets ja Henrik Lamberg. Editointityön on tehnyt Enno Mäemets, Editroom Oy. Solisteina laulavat Tuula Paavola, mezzosopraano, Pekka Kuukka, tenori, Henrik Lamberg, basso ja Lauri Lehtikangas, baritoni. Säestäjinä Kristian Attila, piano sekä Tapio Tiitu, piano ja urut. Luontoaiheisen taustakuvituksen DVD-levylle on sommitellut Vesa Nuotio.

Kuorolta pyydettiin 10-vuotiskonsertin uusintaa. Tämä toteutuikin Klubin 135-vuotisjuhlavuoden konserttina teemalla ”On laulu sielumme sanomaa”. Konserttia laajennettiin siten, että mukaan tulivat orkesteri sekä Kivikasvot. Helsingin konservatorion sali Ruoholahdessa täyttyi jälleen lähes ääriään myöten. Juhlakonsertissa julkistettiin Klubin kuoron 10-vuotistaipaleen CD/DVD-äänite.

Kuoro tai sen pienryhmä on osallistunut lukuisiin Klubin omiin tapahtumiin sekä Klubilla järjestettyihin niin klubilaisten kuin ulkopuolistenkin juhlatilaisuuksiin. Myös Lauluveljiä on muistettu tasavuosien merkkipäivinä sekä heidän viimeisellä matkallaan. Muita esiintymisiä on vuosittain kerääntynyt 2–15 kpl. Talvisodan päättymisen muistojuhlassa ”Sininen hetki” 13.3. ja Temppeliaukion kirkon itsenäisyyspäiväjuhlissa olemme olleet monena vuonna, samoin olemme juhlistaneet Helsingin Etelä-Pohjalaisten juhlatilaisuuksia ja olleet osallisina Suurta Sydänkonserttia.

Matkailu avartaa, sanotaan. Näin on myös kuorolaulajien mieli. Tämä 20-vuotishistoriikki sisältääkin lukuisia matkakertomuksia kuoron kotimaan ja ulkomaiden konserttimatkoista. Kotimaassa olemme vierailleet Tampereella 2010 konsertoiden Yliopiston juhlasalissa. Päivälliskeitto nautittiin Tampereen Suomalaisella Klubilla. Lopella 2013, jossa pidimme laululeirin Marskin majalla ja nautimme Marskin perinneaterian; toki kera Marskin ryyppyjen. Joensuussa 2016 konsertoimme yhdessä Joensuun Mieslaulajien kanssa Joensuun Carelia-salissa. Seuraavana päivänä suuntasimme Juukaan Tulikiven tehtaalle. Reijo Vauhkonen, Tulikiven perustaja esitteli tehdasta ja sen tuotteita. Juuasta jatkettiin Kolille ihastelemaan upeita maisemia ja tutustumaan Luontokeskus Ukkoon. Ravintola Kolin tarjoilijat saivat ansaitsemansa serenadit. Kuopiossa 2017 pidimme joulukonsertin yhdessä Kuopion Lauluveljien kanssa uudessa Pyhän Johanneksen kirkossa Kuopion Männistössä. Karonkkaa vietimme Kuopion Klubilla nauttien paistetuista muikuista kera perunamuusin ja viinin ja tunnelmaan sopivin lauluin. Yön nukuttuamme suuntasimme Kuopion Lyseoon, jossa annoimme oppilaskonsertin ”Helsingin Suomalaisen Klubin Suomi-100 joulutervehdys Kuopion Lyseon lukiolle”. Lahdessa 2017 osallistuimme Seniorimieskuoropäiville Lahden Sibelius-talossa. Mukana oli 17 kuoroa eri puolilta Suomea ja yhteensä noin 400 laulajaa. Karonkka saman katon alla oli täynnä laulua, ruokaa, juomaa ja ennen kaikkea veljellistä yhdessäoloa. Porvooseen teimme kevätretken 2018. Oppaat tutustuttivat meidät Porvoon nähtävyyksiin ja tulipa Tuomiokirkon mainio akustiikkakin testattua. Mainittakoon, että kuoromatkat ovat aina avéc-matkoja. Myös kuoron tukijoita ja ystäviä on ollut matkoilla mukana.

Ensimmäinen ulkomaanmatka suuntautui laulavan veljeskansan luo Viroon, Tarttoon 17.-18.4.2003. Konsertti oli Tarton Yliopiston juhlasalissa. Yleisön määrä jäi valitettavasti valtavan rankkasateen takia vatimattomaksi. Illan karonkassa päätettiin, että yhteisiä avéc-matkoja tullaan toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan vähintään joka toinen vuosi.

Toinen ulkomaanmatka suuntautui 3.-10.6.2004 Unkariin, Budapestiin ja Balatonfurediin. Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä 4.6. osallistuimme Suomen suurlähetystön lippujuhlapäivän vastaanotolle, jota isännöi suurlähettiläs Pekka Kujasalo ja sotilasattasea Juha Wihersaari. Konsertti pidettiin Unitarus -kirkossa, jonka akustiikka oli yllättää laulajat. Lauloimme ennen ”Finlandiaa” suomalaisen kansanlaulun ”Tuonne taakse metsämaan” käännettynä unkarin kielelle. Paikalliset kuulijat kertoivat kohteliaasti ymmärtäneensä melko paljon. Balatonfurediin tultuamme lauloimme minikonsertin kuuluisan sydänsairaalan puistossa. Matkajärjestelyissä mukana ollut klubiveli Jaakko ”Jaska” Salonoja vei meidät viinitilalleen vannoen, että juoma ei varmasti lopu; taisi vähän jäädä seuraavaan kertaan. Tulipa myös koettua, miltä tuntuu laulaa polvilla seisten Balaton-järvessä, kun järvi on niin matala. Illan iloisessa karonkassa kuultiin moniäänistä mieslaulua visailujen ja kisailujen lomassa.

Kerran elämässä on koettava Portugalin huhtikuu. Kakkosbassomme Reijo Hardenin avovaimo on portugalilainen Paula Nunes. Niinpä pariskunnalle lankesi 8.-15.4.2006 järjestettäväksi Portugalin -matkamme. Esiinnyimme 9.4. sunnuntai-iltana Estorilissa, kuuluisan Casino Estorilin auditoriossa yhdessä kahden portugalilaisen sekakuoron kanssa. Konsertti oli suuri hyväntekeväisyyskonsertti paikallisen vammaisjärjestön hyväksi. Esittämämme ”Portugalin huhtikuu” paikallisella kielellä suorastaan hullaannutti yleisön räjähtäviin suosionosoituksiin. Yhteistä karonkkaa vietettiin vammaisjärjestön tiloissa buffet-illallisineen ja maukkaine portugalilaisine viineineen. Seuraavana iltana pidimme kirkkokonsertin pienessä kappelissa isäntiemme järjestämänä VIP-kutsuvieraskonserttina. Tässä konsertissa oli ensimmäistä kertaa käytössä mittatilaustyönä teetetty valkea smokkitakki sinisine lisukkeineen. Vierailimme myös viinitilalla ja hevostilalla, jossa tutustuimme portugalilaisiin Lusitano -hevosiin. Pari päivää jäi aikaa tutustua Lissabonin nähtävyyksiin ennen kotiutumista.

Neljäs matkamme suuntautui Puolaan, Krakovaan 22.-25.5.2008 Mieskuoro ECHOn vieraaksi. Vierailimme Wieliczkan vanhassa suolakaivoksessa. Toimme laulutervehdyksemme Suomesta syvällä maan uumenissa sijaitsevassa Warszawa-kirkkosalissa. Illalla pidimme kirkkokonsertin. Seuraavana päivänä pidimme yhteisen ooppera- ja operettisisältöisen konsertin isäntäkuoromme ECHOn kanssa kuuluisalla Malwa -klubilla. Konsertin jälkeen siirryimme lähiravintolaan viettämään yhteistä lauluntäytteistä karonkkaa. Viimeisenä päivänä tutustuimme Krakovan nähtävyyksiin ja keskiaikaisiin rakennuksiin.

Kuorostamme osallistui tuplakvartetti ECHO-kuoron 90-vuotisjuhlallisuuksiin 25.10.2009. Krakovan Musiikkiakatemian Sali sai kuulla tuplakvartetiltamme neljä laulua. Puolan kielellä esitetty kehtolaulu sai raikuvat aplodit.

Seuraavaksi oli vuorossa Tšekin tasavalta, Prahan ja Jablonec nad Nisou-kaupunkien valloitus 6.-12.6.2011. Matkatoimikuntaa täydennettiin johtajamme kollegalla, pianonsoiton lehtori Libuse ”Liba” Philippovalla, joka on syntyään tšekkiläinen. Kirkkokonserttimme Pyhän Vaclavin kirkossa onnistui hyvin. Meitä emännöi Foersterovon kamarikuoro, joka lauloi neljä laulua konsertissa. Seuraava päivä, keskiviikko oli vapaapäivä lukuun ottamatta kuoron harjoituksia ja iltaturinoita hotellimme aulabaarissa. Jablonec nad Nisoun kaupunki sijaitsee noin 100 km Prahasta pohjoiseen. Siellä meidät ottaa vastaan paikallinen Janáček -sekakuoro. Pormestarin vastaanotto on kaupungintalolla, jossa puheenjohtaja luovuttaa kaupungille muistoksi vierailusta Helsingin Suomalaisen Klubin standaarin. Kirkkokonsertin aloittaa Janáček -kuoro ja oman osuutemme päätteeksi esitämme yhdessä oopperakuoromusiikkia. Bussimatka Prahaan sujuu iloisen välittömissä merkeissä Janáček -kuoron tarjoaman karonkan jälkeen. Perjantaina vierailemme kunnon sotamies Švejkin ravintolassa, siinä oikeassa. Siellä oli sekä ruoka ja olut hyvää, ja muutenkin musiikillista ohjelmaa. Janáček -kuoro teki vastavierailun Suomeen 22.-29.9.2012. Kuoro piti kahvikonsertin heti tulopäivänä Kasvihuoneilmiössä Nummi-Pusulassa. Seuraavana päivänä, joka oli sunnuntai, Janáček avusti Temppeliaukion kirkon messussa ja piti välittömästi messun jälkeen kirkossa promenadikonsertin. Kuoro konsertoi myös CHOIR DINNER-illassa Klubilla. Yhteiskonsertti pidettiin Nummen kirkossa. Konserttikaronkkaa vietettiin yhdessä, Tšekin lähetystön osittain sponsoroimana, kuoron majoituspaikassa Maatilamatkailu Myllyniemessä, Saukkolassa, jossa kuoro piti vielä lähtöä edeltävänä iltana läksiäiskonsertin.

Kuoron toinen Portugalin -matka toteutettiin 16.-23.3.2013. Tällä kertaa suuntana etelä. Kolmena ensimmäisenä päivänä retkeilimme eri kohteissa: Portimaossa, vierailimme viinitilalla, Sagresissa, Lagosissa ja Euroopan läntisimmällä paikalla Lands Endissä. Tiistaina osallistuimme Algarven Suomi-Seuran 22-vuotisjuhlallisuuksiin laulajaveli Raimo Luokomaan kutsusta antaen suomalaisen mieskuoromusiikin konsertin. Viirit vaihdettiin ja puheenjohtajamme esitti juhlapuhujalle europarlamentaarikko Sirpa Pietikäiselle vihjeen, että kuoro voisi kyllä tulla vierailulle Brysseliin. Keskiviikkona kävimme Pelcorin korkkitehtaassa. (Portugal on maailman korkkituotannon kärjessä.) Konsertoimme Sao Brasin Cine Teatrossa yhdessä GCAMT (Grupo Coral dos Amigos do Museu do Trajo) -kuoron kanssa. Perjantaina pidimme kirkkokonsertin Tavirassa täpötäydelle kirkkosalille; seisomapaikatkin oli täytetty. Lauantaina, ennen lentokentälle lähtöä, kävimme visiitillä Hotel Bella Vistassa, jossa marsalkka Mannerheim oli vuonna 1945 ollut toipilaana kuusi viikkoa, silloin paroni Mannerheimina. Hotelli toivotti meidät tervetulleiksi kuohuviinein. Totta kai siellä kaikui ”Suomen Laulu” ja ”Finlandia”.

Saarenmaa ja Kuressaari tutuiksi 22.-26.5.20104. Kuoron sihteeri Ari Mentu toimi primus motorina tällä matkalla; onhan hänellä kakkosasunto Saarenmaan Karida -kylässä. Säestäjäksi lähti Klubin taiteilijajäsen pianisti Risto Lauriala. Pidimme perjantai-iltana konsertin Kuressaaren Kulttuurikeskuksessa. Kursaalin karonkka oli mainio päätös päivälle. Kuoro ja pienryhmät esiintyivät. Lauantaina tutustuimme saaren historiaan bussikiertueella. Sunnuntai-iltana pidimme kirkkokonsertin tunnelmallisessa Kärlan kivikirkossa ja maanantaiaamuna suuntasimme kotia kohti.

Kahdeksantena kertana matkamme kohdistui Brysseliin, 10.-14.10.2015. Matka sai alkunsa 19.3.2003 Portugalissa puheenjohtajamme vihjauksesta Sirpa Pietikäiselle Brysselin vierailusta. Puheenjohtajamme aloitti kirjeenvaihdon Sirpan kanssa ja sai viimein 11.11.2003 vastauksen: ”Hei Rainer. Onpa mukava kuulla sinusta ja teistä ja anteeksi, että hämäläisittäin palaan asiaan kaiken työkiireiden keskellä vasta näin myöhään. Olisi todella ihanaa saada teidät Brysseliin ja yritetään nyt yhdessä kaikkemme, että tämä onnistuisi. … Kiitos mukavasta tapaamisestamme ja hienosta musiikistanne, jota olen saanut kuunnella myöhemmin. Syysterveisin, Sirpa.” Onneksi kuorossamme laulaa entinen EU-suurlähettiläs Eikka Kosonen, joka lupautui matkatoimikuntaan. Sirpa Pietikäisen avustaja Pia-Maria Niskala lupautui hoitelemaan Brysselin päätä. Kyseessä oli siis hieman erilainen kuoromatka; olihan matkaohjelmaan sisällytetty vierailut EU-elimissä sekä NATOn Euroopan päämajassa. Kaikkeen piti valmistautua minuutilleen. Turvatarkastukset olivat vähintäänkin lentokenttätarkkuutta ja passit piti olla koko ajan matkassa. Matkaamme oli kolme hyvää syytä: 1. Kuoromme 15-vuotisjuhlavuosi, 2: Sibeliuksen syntymästä 150 vuotta ja 3. Suomen 20-vuotinen EU-jäsenyys. Tuloaamun kiertoajelulla kävimme jo tarkistamassa Manneken Pis’in. Pidimme tunnin mittaisen kirkkokonsertin Chapelle de la Resurrection, Ylösnousemuksen kappelissa, joka toimii myös Suomen merimieskirkkona. Sunnuntaina tutustuimme lähiseutuun ja illalla vietimme yhteistä karonkkailtaa Aux Armes de Bruxelles -ravintolassa. Maanantaiaamuna tutustuminen EU-edustustoon ja suurlähetystöön. Klo 12.00 tutustuminen EU-komission päämajaan ja EU-museoon. Illalla oli vuorossa kaupungin kuuluisin simpukkaravintola, Chez Leon. Karonkkalaulut siivittivät maukkaita simpukoita kera viinin. Tiistaina menimme tutustumaan Eurooppa-kouluun, jossa opiskelee 360 suomalaista. Annoimme koulussa kaksi noin puolen tunnin mittaista konserttia, toisen alakouluikäisille ja toisen yläkoulu- ja lukioikäisille. Lapset ovat aina kiitollinen yleisö. Koululta suuntaamme EU-parlamenttiin, jossa turvatarkastuksen jälkeen siirrymme vierasravintolaan lounaalle. Sirpa Pietikäinen selvitti meille erinomaisesti parlamentin ja parlamentaarikoiden toimintaa. Illalla saavumme jälleen EU-parlamenttiin, jonne Sirpa Pietikäinen oli organisoinut Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlanäyttelyn. Esiinnyimme näyttelyn avajaisissa aloittamalla tilaisuuden laulamalla Sibeliuksen ”Isänmaalle”. Sirpan toivotettua kutsuvieraat tervetulleiksi piti Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön johtaja Erkki Korhonen Sibelius-aiheisen puheen. Hänen jälkeensä tervehdyksen toi Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala. Lopuksi kuoro lauloi Sibeliuksen ”Metsämiehen laulun” ja ”Finlandian”. Sibelius-juhlavuoden kunniaksi istutettiin Brysselissä Kuninkaanpuistoon Ainolasta tuotu Sibelius-puu. Kuoro antoi oman panoksensa istutustilaisuudessa. Keskiviikkona ennen kotimaahan lentoa käymme tutustumassa NATOn Euroopan päämajaan. Tiukka turvatarkastus ja passien tarkastus oli sisäänpääsyn edellytyksenä. Ministerineuvos Pekka Kaihilahti kertoi aiheesta ”NATO ja Suomi tänään” ja everstiluutnantti Mikael Salo aiheesta ”Suomi-NATO sotilaallinen yhteistyö”. Helsingin Suomalaisen Klubin kuoro on ainoa kuoro koskaan, joka on saanut esiintyä NATOn Euroopan päämajassa Brysselissä. Oli mahtava päätös matkallemme.

Klubin kuoro Kanarialla 11.-18.1.2017. Hotelli Reina Isabel Las Palmasissa oli tukikohtamme ja konserttipaikkamme. Parina ensimmäisenä päivänä tutustuimme rantakadun elämään. Illalla pidimme konsertin hotellin juhlasalissa täpötäydelle yleisölle. Konsertti oli hyväntekeväsyyskonsertti Mauritaniassa toimivan Aavikon ruusun kehitysapujärjestön hyväksi. Ylimääräisenä esitetty Sibeliuksen ”Finlandia” sai yleisön taputtamaan seisten. Iltaparlamentti kokoontui hotellin terassille ruotimaan päivän kulkua. Sunnuntaina suuntasimme saaren eteläosaan Anfi del Maren luxuslomakohteeseen. Kuoro ahtautui auringonpaisteeseen sound checkiin. Lopulta saimme laulettua 12 laulua, jotka videoitiin lomakohteen mainostarkoituksiin. Maanantaina kiertelimme saarta ristiin rastiin bussilla. Las Palmasiin palattuamme kiiruhdimme Suomi-klubille, jossa annoimme pienimuotoisen konsertin. Terassi ei jäänyt nytkään hiljaiseksi; laulu raikui pitkään. Tiistai oli vapaapäivä. Keskiviikko oli kotiinlähtöpäivä. Yhdeksän pariskuntaa jäi vielä viikoksi jatkamaan lomaansa.

Klubin kuoro rakentaa laulusiltaa Kroatiaan 17.-2.5.2018. Kuoron tiedottaja Aarno Suorsa oli v. 2017 Kroatiassa lomaillessaan tutustunut sikäläiseen laulukulttuuriin ja luonut siellä yhteyden Gradski zbor Brodosplit mieskuoroon. Pidimme isäntäkuoromme kanssa kaksi konserttia. Kirkkokonsertti pidettiin Trogirissa Pyhän Laurentiuksen katedraalissa. Kirkkoherra vaati saada nähtäväksi konserttiohjelmamme etukäteen. Jouduimme karsimaan hänen vaatimuksestaan ohjelmistoamme. Maallinen konsertti oli Splitin Lääketieteellisen instituutin juhlasalissa. Konsertti päättyi kolmeen yhteisnumeroon ja ylimääräisenä tietenkin Sibeliuksen ”Finlandia”, jonka johti isäntäkuoromme johtaja Vlado Sunko. Konsertin jälkeen oli mittava karonkka kroatialaisine antimineen. Seremonioiden jälkeen alkoi kuorojen epävirallinen kilpalaulanta. Vapaa-aikana tutustuimme Splitin kaupunkiin. Siellä kaiutettiin pienemmissä porukoissa lauluja turistien iloksi ja kuunneltiin paikallista perinteistä dalmatialaista klapa-laulua. Teimme myös kokopäivän retken Bosnia Herzekovinaan.

Toinen matka Saarenmaalle 16.-20.5.2019. Kuoromme sihteeri, Ari V. Mentu esitti Saarenmaa-Suomi seuran puheenjohtajana kuorolle kutsun tulla Saarenmaalle Kuressaareen konsertoimaan yhdessä Läänesaarte Kammerorkesterin kanssa. Piispanlinnan Kapudsaalissa pidetty konsertti meni kaikin puolin hyvin. Kuulijat kertoivat, että ”tuli ihan tippa silmään”. Karonkka oli jo tutuksi käyneessä Kursaalisa. Karonkkalaulut raikuivat ja pari kvartettiakin esiintyi. Lauantaipäivän yhteisharjoitus Kammerorkesterin kanssa lupasi hyvää sunnuntain konserttiin, joka pidettiin vanhassa Pyhän Laurentiuksen kirkossa. Yhteisesitykset onnistuivat hienosti eikä ylimääräisenä esitetyn ”Finlandian” jälkeen ollut aplodeista ja bravo-huudoista tulla loppua. Kuoro oli majoitettuna Kuressaaren Spaa Hotelli Ruutliin. Hotellin ravintolassa pidettiin yhteiskaronkka. Kiitospuheiden jälkeen kuoron puheenjohtaja lahjoitti Kammerorkesterin johtajalle Helsingin Suomalaisen Klubin standaarin. Ruoka, juoma ja laulut maistuivat – kaikki tämä korrektiuden vaatimissa raameissa.

Kuoron pienryhmä- ja kvartettitoiminta vilkastui, kun kuoroon liittyi vuona 2012 Pekka Hapuoja. Hänet valittiin tuota pikaa kuoron varajohtajaksi. Parhaimpana aikana kuorossa on ollut neljä toimivaa kvartettia.

Korona-aika antoi minulle historiikin kirjoittamiseen lisäaikaa, joka saikin kirjan paisumaan ennakkosuunitelmistani.

Uskon, että Klubin käyntikortiksi nimetty Klubin kuoro jatkaa edelleen toimintaansa, kunhan korona hellittää. Toiminta on sitten vain mitoitettava olemassa olevien resurssien ja vallitsevan tilanteen mukaisesti.

Kirjaa on saatavilla Kuorolta 25 euron hintaan. Ostamalla kirjan tuet kuoron toimintaa. Ota yhteys allekirjoittaneeseen.

Helsingin Suomalaisen Klubin kuoro

Rainer ”Friba” Friberg

Kunniakuorolainen nro 3

045 206 5971

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

klubinkuoro.fi

(Helsingin Suomalainen Klubi)

Klubi ajalugu on paeluv peatükk 19. sajandi teise poole soomlusliikumise ajaloost. Siis siirduti vähehaaval maapäevategevuse ja kultuurielu elavnemise kaudu klassiühiskonnast kodanikuühiskonda. Pealinna loodi 1879. aastal „Luku- ja Konversationi-klubbi Helsingissä“ („Helsingi Lugemis- ja Vestlusklubi“) ja selle põhikiri kinnitati senatis 25.4.1876. See on siis meie Klubi sünnipäev. Praegusel ajal on klubi liikmete keskmine vanus umbes 60 aastat. Klubi rajajad olid sellega võrreldes väga noored mehed, nende keskmine vanus oli 34 aastat. Asutajaliikmeteks olid eelkõige humanitaarid ja juristid. Äriinimesi oli vaid mõni üksik. Klubi rajamise ajal keeleparteide tülid teravnesid ja rindejoon muutus selgemaks. Ühel pool olid svekomaanid ja teisel pool fennomaanid, kes soovisid rootsi keelt kasutavat haritlaskonda soomestada. Teatud mõttes oligi klubi loodud selleks, et kergendada uute liikmete keelevahetust. Erinevate seisuste soomemeelsed inimesed vajasid ühist kogunemiskohta. Nii moodustus Soome Klubist maapäevaklubi, kus lepiti üle seisuste piiride kokku soomemeelsete rühma tegevussuundi.

Helsingi Soome Klubi on kultuuriklubi, kus end soomluse aatelisusega sidunud erivanused mehed kohtuvad üksteisega. Klubi on üldkasulik ühendus, mille lai elektrooniline kirjastustegevus on suunatud ka rahvusvahelisele areenile. Klubi on vestlusühing, kus on võimalik saada uusi mõjutusi ja impulsse erinevate töö- ja elukogemustega inimestelt. Klubis saab osa sellistest ühiskondlikest mõtte- ja tegevusmaailmadest, mis muidu jääksid ehk kättesaamatuks.

Klubi pakub oma liikmetele aktiivseid kodanikke huvitavat mitmekülgset programmi arvukatel kultuuri- ja harrastusaladel - kooritegevusest kirjanduseni, ajaloost välispolitiikani, piljardist golfini jne.

2013. aasta alguses oli Klubis 3013 liiget, kelle Klubi juhatus on vastu võtnud igaühe kirjaliku avalduse ja kahe Klubi liikme soovituse põhjal. Liikmed peavad olema hästi tuntud mainega meessoost Soome kodanikud ja nad peavad aktsepteerima põhikirja 2. punktis määratletud Klubi eesmärki.

Klubi koori sünd

Kui hakati kavandama Helsingi Soome Klubi 125. aastapäeva, tehti 2000. aasta kevadel peo korraldustoimkonnas ettepanek, et nii tähtsal peol peaks olema ka tasemel soome meeskoorimuusikat ja selle esitamiseks vajataks klubivendadest kokku pandud heatasemelist koori.

Väga kiiresti saadigi kokku üle 30 laulja ja klubivend Henrik Lamberg soovis loodavat koori juhatada. Nii oligi koor loodud ja võidi hakata tegema esimesi proove. Pärast paari proovi oldi valmis esinema prestiižsele kuulajaskonnale klubi 125. aastapäeval 25.4.2001 ülikooli aulas. Koori liikmeks võib võtta Klubi liikme, kelle koori kunstiline juht ja muusikaline toimkond on laulukatse põhjal heaks kiitnud. Praegu on kooris üle 40 aktiivse laulja. Koor on Suomen Mieskuoroliitto ry (Soome Meeskooride Liidu) liige.

Foto 1. Meie kunstiline juht Henrik Lamberg

Kontserdid kodumaal

Kooril kujunes juba varakult välja oma kontserdirütm. Regulaarselt on peetud jõulu- ja Floora-päeva kontserte. Lisaks on esinetud paljudel Klubi üritustel, muuhulgas iseseisvuspäevadel, jõulupidudel ja veteraniõhtutel. Tuntuse ja oskuste kasvades on koor saanud palju esinemiskutseid vägagi väärikatele isamaalistele üritustele.

Klubi koori eesmärk on selle väärtushinnangutest lähtudes hoida au sees soome rahvuslikku meeskoorilaulutraditsiooni, kartmata vastu võtta uusi väljakutseid.

Foto 2. Koori 10 aastapitukontsert 12.11.2010

Kontserdid välismaal

Noorest east hoolimata on koor jõudnud anda kontserte paljudes eri maades: 2003. aasta kevadel Eestis Tartus ja 2004. aasta suvel Ungaris Budapestis ja Balatoni järve ääres ning 2006. aasta aprillis Portugalis Estorilis Ja Lissabonis. 2008. aasta mais tegi koor kordaläinud kontsertreisi Poola Krakovisse ja selle lähiümbrusse. Seal oli meie võõrustajaks Krakovi meeskoor Echo, kes kutsus meie koori esindajad oma 90. sünnipäeva pidustustele 2009. aasta oktoobris. Meie koor saatiski sinna topeltkvarteti, kes esines Echo 90. sünnipäeva kontserdil. 2011. aasta juuni alguses tehti kontsertreis tehhide maale Prahasse.

Teine kontsertreis Portugali tehti teoks 2013. aasta märtsis. Reisi jooksul toimus kolm täispikkuses kontserti Portimaos, Taviras ja São Brás de Alportelis. Lisaks korraldati kaks tutvumisretke Algarve maakonna eri kohtadesse.

Foto 3. Klubi koor annab kontserti Balatoni järves 2004. aasta suvel

Repertuaar

Koori repertuaar koosneb traditsioonilistest kodu- ja välismaistest meeskoorilauludest, unustamata kergemat ja meelelahutuslikumat repertuaari.

Meie koori repertuaari omapära väljendavad kunstilise juhi Henrik Lambergi kokku pandud kontserdid, mille kava erineb „normaalsete“ meeskooride konsertkavast.

2007. aasta uus väljakutse oli „Suur ooperikontsert“ Floora-päeval Ritarihuones. Me esitasime koos silmapaistvate solistidega tuntud ooperikooristseene.

Koori kevadkontsert „Laulan, laulan lapsellein“ 2008. aastal oli taas soome meeskoorimuusika uus väljakutse. Koori kunstiline juht oli arranžeerinud tuntud lastelaule meeskoorile sobivaks.

Kõige uuem väljakutse oli pöördumine balletimaailma poole. Klubi koor koos Väikse Soome Balletirühmaga (Pieni Suomalainen Balettiseurue) tegi isadepäeval 11.11.2012 Aleksanteri teatris teoks prooviprojekti „Soome Klubi Koor laulab baletti“.

Foto 4. Suure Ooperikontserdi noodid

Kuoron ohjelmisto antaa lukuisia mahdollisuuksia erilaisten tapahtumien elävöittämiseen. Kuorolla on ohjelmistossaan kymmenittäin erilaisiin tilaisuuksiin sopivaa laulua.

Kuoro tarjoaa palveluksiaan yksityisille klubilaisille, heidän perheenjäsenilleen ja ystävilleen sekä yrityksille ja yhteisöille olkoonpa sitten kysymyksessä perhejuhla, yrityksen vuosipäivä tai jokin muu juhla. Ohjelma ja kuoron esiintymiskokoonpano räätälöidään kutakin tilaisuutta varten erikseen.

Ota yhteys kuoron puheenjohtajaan Heikki Tapionlinnaan puh. 045 357 4141  e-mail (heikki(at)tapionlinna.fi) tai taiteelliseen johtajaan Henrik Lambergiin puh. 0400 418 869 e-mail (henkkala(at)gmail.com).

Tilauksen voit myös lähettämällä se osoitteella Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kuoro tarvitsee jatkuvasti uusia laulajia. Liity nyt kuoromme komeaan rivistöön.

Älä epäröi ottaa yhteyttä sopiaksesi mukaantulostasi. Kuoron jäseneksi voidaan hyväksyä Klubin jäsen, jonka kuoron taiteellinen johtaja ja musiikkilautakunta ovat hyväksyneet laulukokeen perusteella.

Ota yhteys kuoron puheenjohtajaan Heikki Tapionlinnaan 045 357 4141 heikki(at)tapionlinna.fi tai taiteelliseen johtajaan Henrik Lambergiin 0400 418 869 henkkala(at)gmail.com

Voit myös lähettää postia kuoron hallitukselle Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Helsinki Finnish Club

Origin of the Club choir

Concerts at home

Concerts abroad

Repertoire

Helsingi Soome Klubi

Klubi koori sünd

 Foto 1. Meie kunstiline juht Henrik Lamberg

Kontserdid kodumaal

Foto 2. Koori 10 aastapitukontsert 12.11.2010

Kontserdid välismaal

Foto 3. Klubi koor annab kontserti Balatoni järves 2004. aasta suvel

Repertuaar

Foto 4. Suure Ooperikontserdi noodid